torstai 1. syyskuuta 2016

Eka postaus paikan päältä

No niin nyt on jo melkein kaks viikkoo vierähtänyt täällä Argentiinassa ja Maipussa pyöriessä. Tekemistä on riittänyt ja siksi on tämä blogin kirjottaminenkin vähän viivästynyt. Suomi jäi siis taaksepäin perjataina 20. elokuuta, kun lennettiin Amsterdamin kautta Buenos Airesiin. Lennot oli ihan mielettömän puuduttavia mutta niistäkin selvittiin. Lentokentällä meitä odoteltiin kylttien kanssa ja pari Rotary-klubini jäsentä toivat minut Maipuun. Ajomatka oli kolme tuntia ja kun en nukkunut, katselin ikkunasta uutta kotimaatani ja onhan se kieltämättä kaunis, vaikka tämä alue Argentiinasta ei olekaan henkeäsalpaavien luontoilmiöiden peitossa. Ja lehmiä kyllä riittää! Ekat päivät Maipussa meni tutustuessa perheeseen ja totutellessa maan menoon. Eka host perheeni on ihan mahtava ja voisin kyllä huoletta viettää tässä perheessä vaikka koko vuoden. Kaikki muutkin täällä on niin lämminhenkisiä ja avoimia että tuntee olosa heti tervetulleeksi. Mutta se on varmaan osa sitä kuuluisaa lattarikulttuuria. Koulussakin minut otettiin avosylein vastaan. Sain luokaltani heti kavereita ja tytöt on tehny illoistani täällä astetta hauskempia. Tuli toki vähän yllätyksenä miten pienellä luokalla olen: meitä on minut mukaan lukien vain 10. Mutta ääntä niistä kyllä lähtee 50 eestä. Olen saanut kavereita myös koulun ulkopuolelta ja se on niin ihanaa, kun ihmiset ei ujostele vaan tulee innoissaan tutustumaan (tosin kun Suomessa).



Täällä on saanut totutella joihinkin uusiin tosi argentiinalaisiin asioihin. Olin ollut Maipussa jonkun pari tuntia kun nenän eteen tungettiin jo esimmäinen muki mateeta. Tämä argentiinalaisten herkkujuoma ei ole ehkä uusi suosikkini, mutta meneehän tuo. Ja sitä on kyllä tullut juotua. Suomalaista kahvia tulen kyllä kaipaamaan, kun pitäisi vuosi pärjätä murukahvilla. Täällä on myös sisätiloissa välillä tosi kylmä ja ekät päivät meni viien peiton kanssa nukkuessa. Ruoka on tosi hyvää, vaikka alankin pikku hiljaa kaipaamaan ihan kasviksia ja salaattia. Melkein kaikilla aterioilla syödään ihan kunnon lihaa tai kinkkua tai jonkun sortin jauhenlihaa. Lähimmäs kasvisruokaa päästiin viime viikolla, kun syötiin kanaa. Argentiina ei sii ole ruokansa puolesta kasvissyöjien taivas. Se ei toki minua haittaa. Niin kuin jo aiemmin sanoi nii tekemmistä on riittänyt. Koulupäivät ovat tosin yllättävän lyhyitä (8-13 tai 14), mutta illat ovatkin sitten menneet kavereiden kanssa mateeta juodessa ja on tässä kouluhommiakin joutunut tekemään.
Viime viikon keskiviikkona kävin klubikokouksessa ja paikallinen Rotary klubini vaikuttaa oikein mukavalta. Viikonloppuna lähdettiin käymään maalla. Sain vasta täällä ollessani tietää että perheelläni on tuossa vähän matkan päässä talolta semmonen pieni maatila hevosineen, lehmineen ja lampaineen. Siellä pääsi sitten ihan läheltä seuraamaan kunnon argentiinalaista lihan kokkausta. Host veljeni retuutti sieltä jostain pellolta pikku lampaan hevoskyydillä tilalle ja meni hetki ennen kun älysin että siinä oli sitten sen päivän päivällinen. Sinänsä surullista, mutta ihan hyvältä maistu. Ja on tässä jo päässyt kokemaan niin jalkapallopelit kuin syntymäpäiväjuhlatkin. Muuten kaikki on tosiaan sujunut oikein hyvin, mutta kielen kanssa ongelmia riittää. Espanja sujuu kyllä päivä päivältä paremmin, mutta kyllä se vähän harmittaa kun ei oikein osaa osallistua keskusteluihin tai ees vastata kysymyksiin kunnolla. Mutta eiköhän se tästä.



On toki tapahtunut paljon muutakin ja olisi vaikka kuinka paljon kerrotavaa, mutta jos tunkisin sen kaiken yhteen postaukseen siitä tulisi sellainen romaani ettei sitä kukaan lukisi joten tutuille terveisii ja niin edelleen.

So it's been almost two weeks since I arrived in Argentina and so far it has been great. There has been a lot to do so writing this post has been delayed a little. The flights from Finland to Argentina were super long but we made it to our beautiful host country. A few members of my rotary club came to get me from Buenos Aires and brought me to Maipu. During the drive I watched out the window at my new home and it is so pretty... And there are a lot of cows.
 The first few days here I got to know my family and tried to understand how things work here. My first host family is absolutely awesome and I could gladly spend the whole year with them. Actually everybody here is so nice and welcoming. I've made many new friends and it's wonderful how people just come to talk to me without being shy (I wish it was like that in Finland too).


As I said it has been quite busy few days. I've spent a lot of time with my friends after school since quite after someone is like:"Hey you wanna come to our house to drink some mate?" And sure I do. Sometimes I just wish it was coffee instead of mate cause the traditional Argentinian drink isn't really my favorite. Don't get me wrong it isn't bad either, but I'm gonna miss proper Finnish coffee. In addition to hanging out with my friend I've gone to see a football match, visited my familys farm, been to a few birthday parties etc. etc. And I have eaten... a lot. The food here is great. When we were at the farm they actually killed a lamb and cooked. I was a little doubtful at first but it was really delicious. So yeah everything is great here (except for Spanish, 75% of the time I have no idea what people are talking about, but it'll be all right). Of course there's much more to tell but I don't think it's possible to fit it all in one post. So till next time....