Kesä täällä Argentiinan lämmössä

Suoraan sanotusti olen aina ollut enemmän talvi kuin kesäihminen. 30 asteen talvipakkaset, puolen metrin lumikerrokset ja pimeät talviyöt ovat aina olleet se minun juttu. Niinpä ajattelin, että tulen varmasti ikävöimään suomalaista talvea, lumilautailua, talvista tähtitaivasta revontulineen, lenkkejä talviöinä ja kaikkea sitä, mistä jään paitsi tänä vuonna kun loikoilen täällä kesähelteissä. Mutta suoraan sanoen Argentiinan kesä ja kolmen kuukauden kesäloma eivät ole jättäneet paljoa aikaa ikävöimiselle. On vain ollut niin paljon tekemistä ja niin hauskaa, ettei ole suomalaiset talvimaisemat montaa kertaa mieleen mahtuneet. Tässä seuraavaksi listailen joitain niitä asioita, jotka ovat olleet osa kesääni täällä.

Joulu ja uusivuosi

Sanomattakin kai selvää, että joulupyhiä ja uuttavuotta vietetään täällä eri tavalla kuin Suomessa. Ei oikein joulumieli päässyt vireille, kun aattoaamuna lämpömittari näytti 30°C ja aamupäivä vietettiin uima-altaalla. Illalla oli kuitenkin perheen kesken jouluruoka. Jouluruoka oli tietenkin kovin erilaista ja tarjolla oli erilaisia salaatteja ja kylmiä ruokia. Myöhemmin pöytään tuotiin tietenkin myös lihaa, mutta kyseessä ei ollutkaan perinteinen joulukinkku vaan lammasta. Ja tietenkin pojat valmistivat sen silleen argentiinalaiseen tapaan ja paistoivat koko karitsan aiemmin nuotiolla. Ruuan jälkeen joulupukki tui käymään ja olihan se kiva nähdä pitkästä aikaa muita suomalaisia. Sen jälkeen lähdettiin täysin vatsoin juhlimaan kavereiden kanssa. Se oli minusta ehkä kaikkein oudointa argentiinalaisessa joulussa, että lähdetään ulos kavereiden kanssa, kun on tottunut siihen, että joulu on rauhallinen perhejuhla. Mutta niin vain porukka kerääntyi kaduille juomaan ja juhlistamaan jouluyötä ystävien seurassa.

Uusi vuosi meni aika lailla samoissa merkeissä, kun joulu. Menimme koko perhe hostisäni siskon luo syömään ja siellä oli tarjolla taas kaikenlaisia salaatteja ja lihaa. Vuoden vaihtuessa kohotettiin yhdessä malja ja toivotettiin hyvät uudet vuodet aivan kuten siellä Suomessa. Siitä seurasi jonkun sortin piirileikki jonkunlaisen arkun kanssa, johon liittyi matkustaminen jollain tavalla, mutta en oikein ymmärtänyt, mistä oli kyse. No illallisen jälkeen lähdettiin sitten taas kavereiden kanssa ulos ja vietettiin yö kaduilla vaellellen ja juhlien seuraavaan aamuun asti.

Campo

Nyt kesän mittaan on myös tullut vietettyä melko paljon aikaa maalla eli campolla niin kuin täällä sanotaan. Itse kun asun tällaisessa pikkukylässä täällä maaseudulla, niin todella monilla perheistä on maata tai he hoitavat jonkun muun maa-alueita. Olen siis oleillut perheitteni maatiloilla ja itse nautin maaseudulla oleskelusta viettäen päiväni nukkuen, lukien, ratsastaen, syöden ja mateeta juoden. Kävimme myös hieman kauempana yhden tuttavaperheen maatilalla, joka sijaitsee rannikolla ja on ihan mielettömän suuri ja kaunis. Siellä oli sellainen 15 kilometriä autiota merenrantaa ilman rantojen normaalia tungosta ja väenpaljoutta. Heidän maillaan oli myös jonkinlainen luonnonsuojelualue eli siellä oli ihan tosi kaunista metsää ja rannikkoaluetta. Tila oli myös niin kaukana kaikesta, että kun lähdimme yksi yö merenrantaan, ilman valosaastetta saattoi nähdä tähtitaivaan koko upeudessaan. En ole vieläkään oikein tottunut eteläisen pallonpuoliskon tähtitaivaaseen, mutta olihan se kaunista.

Playa

Tosi paljon on myös tullut käytyä rannalla. Tuossa noin puolentoista tunnin ajomatkan päässä on rannikkokaupunki Pinamar, jossa on semmoiset turistien täyteiset uimarannat ja myös paljon muuta (kuten vilkas yöelämä). Siellä olen käynyt moneen otteeseen ja pidän kaupungista todella paljon. Nyt syksyä kohti huomaa miten porukka vähenee ja Pinamar alkaa vähän kuihtua. Ihmiset alkavat palata lomilta työ- ja opiskelukaupunkeihinsa. Surullista sinänsä. En ole koskaan ollut mikään rantaleijona tai suolaisenvedenystävä, mutta täällä olen kesän mittaan alkanut nauttia auringonottamisesta ja meressä uimisesta. Enkä ole eläissäni ollut näin ruskea.

Carnavales

Argentiinalaiseen kesään kuuluvat oleellisesti karnevaalit. Karvevaaleissa monet naiset ja tytöt ja jotkut miehetkin vetävät ylleen mitä koristeellisempia ja kimaltelevimpia asuja ja lähtevät oman comparsansa kanssa kaduille tanssimaan. Ne, jotka eivät tanssi, tulevat katujen varsille katsomaan paraatia. Jokaiseen karnevaalin kuuluu myös reinan valinta, jota varten eri järjestöt valitsevat nuoren ja kauniin naisen edustamaan heitä ja yksi näistä kruunataan karvevaalien reinaksi karnevaalien viimeisinä päivinä. Yöllä muun ohjelman jälkeen tanssiminen jatkuu eri bändien säestyksellä ja ihmiset tanssivat, juovat ja pitävät hauskaa jonnekin aamu kuuteen asti. Ainakin täällä Buenos Airesin provinssissa monet pikku kylätkin järjestävät omat karnevaalinsa. Myös täällä Maipussa on omat karnevaalinsa ja ne tuntuvat olevan vuoden odotetuin tapahtuma. Täällä meillä ne kestivät viisi päivää, mutta muissa kylissä ne ovat voineet olla esimerkiksi kahden viikonlopun aikana. Itse olen ollut kolmissa eri karnevaaleissa ja aina on ollut todella hauskaa.

Muuta tapahtumaa

Totta kai tässä kolmen kuukauden aikana on ehtinyt tapahtua paljon kaikkea muutakin. Tuossa helmikuun alussa vaihdoin kolmanteen hostperheeseeni. Perheenvaihto on aina vähän sellainen outo tapahtuma ja tulee aina vähän samanlainen fiilis, kun maahan saapuessa. Mutta aina on mennyt tosi hyvin ja minut on otettu avosylein vastaan. Täytinpä tuossa myös sitten 18 vuotta. Sen isompia juhlia en järjestänyt, mutta muutamia kavereita tuli tänne meille syömään kakkua ja he ottivat vastuukseen työntää naamani kakkuun argentiinalaiseen tapaan. En kyllä ole vieläkään tottunut ajatukseen, että olen täysi-ikäinen. Mutta eiköhän se siitä. Pääsin viime kuussa myös testaamaan surffausta, kun meillä oli Rotaryn järjestämä leiri Necocheassa. Voin sanoa, että se on vaikeampaa kuin miltä näyttää.

Suoraan sanoen kesä on mennyt ihan huiman nopeasti ja viime viikolla alkoi jo koulu, eikä kyllä koulunpenkille paluu paljoa houkutellut kolmen kuukauden loman jälkeen. Näin tuossa yksi päivä muuttolintuparvia ja tulihan siinä vähän surullinen olo, kun älysi että kesä on lopuillaan. Miulla on vähän semmonen fiilis, että olen tässä kesän aikana viettänyt vaihtovuoteni parhaita aikoja.

Viaje del sur 2016

Nyt joulukuun alussa pääsin siis ensimmäistä kertaa Rotaryn järjestämälle reisulle. Kyseessä oli Etelä-Argentiinan/Patagonian kattava bussimatka, jonka aikana vierailimme viidessä eri kaupungissa ja monissa nähtävyyksissä. Matka alkoi 3.12. ja päättyi 16.12. eli kesti sen vajaat kaksi viikkoa. Itse lähdin matkaan tosi hyvillä fiiliksillä ja oli innoissani päästessäni näkemään Argentiinaa ja vaihteeksi pois Maipusta, vaikka kylääni rakastankin. Day1Lauantaina 3. päivä hyvätelimme siis perheemme ja nousimme bussiin. Ensimmäinen päivä meni aika lailla kokonaisuudessaan bussissa istuen. Tutustuttiin siinä muihin vaihtareihin ja vaihdettiin kuulumisia vanhojen tuttujen kanssa. Tämän reissun aikana aloin oikeasti ymmärtää, kuinka suuri maa Argentiina on, koska välillä meidän oli istuttava bussissa noin 30h saavuttaaksemme kohteemme ja toisinaan saattoi kulua monia tunteja bussissa istuen niin ettei ulkona näkynyt koko aikana muuta kuin tasaista maasto ja heinää. Oli aika huvittavaa, miten ihmeelliseltä se tuntui, kun välillä näki jotain niinkin tavallista kuin kukkuloita tai taloja.

Day2

Sunnuntai aamuna saavuimme Puerto Madryniin ja hotelliimme siellä. Puerto Madryn on sellainen suhteellisen suuri kaupunki rannikolla ja tulimme sinne mennäksemme seuraavana päivänä katsomaan pingviinejä. Oli vähän outoa, kun heti alkuun meille sanottiin vain, että tässä ois nyt sitten semmonen 10 tuntia vapaa-aikaa.  No vietimme sitten päivä vietettiin kuljeskellen rannalla ja syöden, käymällä niissä muutamissa liikkeissä, jotka olivat avoinna sunnuntaina, ja niin edelleen. Päivä oli ihan kaunis ja jotenkin onnistuin polttamaan olkapääni, vaikka aurinko paistoi ehkä kaksi tuntia. Illalla meillä oli sitten city tour ja illallinen. Eka täys päivä sujui siis ihan mukavasti, vaikka olisinkin ehkä toivonut lisää toimintaa.

Day3

Seuraavana päivä nousimme sitten heti aikaisin aamulla ja suuntasimme kohti Punta Tomboa ja pingviinejä.Oli muuten aika kylmä ja kolea rannikko. Mutta sitten näin ensimmäisen kerran elämässäni elävän pingviinin ja kylmyys ei enää huolettanut. Oli ihan hämmentävää, miten paljon pingviinejä siellä oli. Niitä oli ihan joka paikassa. Ja vielä hämmentävämpää oli, miten vähän ne välittivät turistien läsnäolosta. Ne vain kuljeskelivat ympäriinsä meihin katsomattakaan. Turisteille kerrottiin paikalle saapuessa, että pingviinejä ei saisi koskea ja kannattaa pitää metrin etäisyys, etteivät ne vahingossakaan hyökkää. Tästä seurasi se että, kun joku pingviineistä ylitti turisti polun, ihmiset lähtivät erisuuntaan ihan kuin olisivat peloissaan, mikä oli aika huvittavan näköistä, kun kyseessä oli semmoinen 30 cm korkuinen kaveri. Mutta vietimme siis siellä pingviinien luona pari tunti ja siinä iltapäivällä palasimme bussille ja jatkoimme matkaa aina vain alaspäin.

Day4

Tiistai aamuna saavuimme noin 30 tunnin istumisen jälkeen Calafatelle. Tämä oli eteläisin paikka, jossa kävimme retkemme aikana. Se oli sellainen kukkuloiden ympäröimä pikku kylä, ihan uskomattoman värisen järven rannalla. Järven vesi oli sellaista ihan kirkkaan sinisen turkoosia. Sain myöhemmin tietää veden värin johtuvan siitä, että se saa alkunsa jäätiköiden sulamisvesistä. Meillä oli sitten taas iltapäivään asti vapaa-aikaa ja kuljeskelimme ympäriinsä kuvia ottaen. Illemmalla laskeuduimme sitten panoraamahotelliltamme kaupungin keskustaan ja kävimme Bar de Hielossa. Se oli sellainen turisteille tehty baari, joka valmistettu jäästä. Se oli ihan tosi hieno paikka, vaikka kesäkengissä tulikin vähän vilu. Illan kulutimme kauppoja kierrellessä ja Calafaten kaltainen täysin turismista elävä kylä, on täynnä matkamuisto kauppoja. Mutta oli hinnatkin sitä luokkaa.

Day5

Keskiviikko aamuna bussimme vei meidät Parque de los Glaciares –luonnonpuistoon. Tämä oli ehkä se hetki, jota oli odottanut eniten koko retkestä. Oli vaan niin hienoa ajatellakaan, että pääsen kävelemään jäätiköllä. Jo heti silloin, kun näin Perito Moreno –jäätikön ekaa kertaa, olin ihan rakastunut. Semmonen veneen tapainen vei meidät sinne lähemmäs jäätikkö, mistä alkoi sitten sellainen opastettu kierros, jonka aikana kuunneltiin jonkun verran jäätikkö infoa, käveltiin itse jäätiköllä ja toki otettiin ihan mielettömästi kuvia. Se oli oikeasti varmaan hienointa mitä olen ikinä tehnyt. Se jäätikkö oli vaan niin vaikuttava. Tuollaiset kokemukset tekee vaihdosta entistä hienomman ja on vaan ihan mieletöntä ajatella että mie pääsin tekemään sen. Sitä fiilistä on vaikeeta ees kuvata.

Day6

Torstaina palasimme samaiseen luonnonpuistoon tarkoituksena viettää päivä siellä. Niin sitten tehtiin ja käytiin muun muassa tsekkaamassa luolamaalauksia, mutta lähinnä aika meni kuvia ottaessa ja muitten vaihtareitten kanssa jutellessa. Parque de los glaciares on ihan mielettömän kaunis ja rakastuin niihin vuorimaisemiin ja siitä lähtien olen halunnut kiivetä vuorelle. Että kyllä mie vielä joku päivä sinne Mount Everestille kiipeen.

Day7

Seuraavana aamuna pakattiin kamat bussiin valmiiksi Los Antiguosiin lähtöä varten, mutta ennen sitä ajoimme Chalteniin. Se on sellainen turistikylä, joka on perustettu Fitz Roy –vuoren alle. Tämä on siis se tosi vaikuttavan näköinen vuori, joka sijaitsee Chilen ja Argentiinan rajalla. Näin jälkeenpäin vähän harmittaa että käytiin noin lähellä Chileä, mutta ei koskaan päästy sinne asti. Nopean pysähdyksen jälkeen noustiin sitten taas bussiin ja loppupäivä meni matkatessa.

Day8

Lauantaina lehdettiin ajamaan heti aamusta Curva de los manosiin. Siinä reissussa menikin aika lailla koko päivä, vaikka paikan päällä emme viettäneetkään paria tuntia enempää, ajomatka näet kesti neljätuntia. Tämä paikka on siis se, jonne kaikki menee ihailemaan luolamaalauksia. Se on semmonen ihan mielettömän kaunis kanjoni, josta voi kuulemma löytää luolamaalauksia useammastakin paikasta. Tämä, jossa kävimme, oli suurimmaksi osaksi niitä ihmisten kiveen painamia käsiä ja tuli vain Karhuveljeni Koda mieleen. Tääkin oli totta kai näkemisenarvoinen paikka, kun miettii miten vanhoja ne maalaukset on ja ylipäätään se kanjoni oli tosi kaunis.

 Day9

Sunnutaina saavuttiin Esqueliin, jossa vietettiin kaikkiaan kolme päivää. Se on semmonen kaupunki, jonka lähistöllä on tosi iso luonnopuisto. Sinne tultua, meillä oli taas vaihteeksi vapaa-aikaa, joten kuljeskeltiin siinä ilta kaupungilla. Aluks kaupunki näytti ihan tosi autiolta ja mietittiin että mikä on, mutta sitten muistettiin, että sinä iltana oli River-Boca jalkapallopeli. Nämä on siis ne kaks isoa jalkapallojoukkuetta, jotka tuntuvat jakavan Argentiinaa kahtia ja täällä porukka on ihan uskomattoman vannoutuneita faneja tatuointeja myöten. No kaikki oli siis kahtomassa peliä ja sitten kun se saapui päätökseen voittaja joukkueen fanit lähti ulos lippujen kanssa ajamaan autoillansa tööttäillen ja huutaen ja kaduilla tanssien. Niillä oli kaikki mukana rumpuja ja paukkuraketteja myöten. Ja vaihtareita kun ollaan niin mitäs muuta myös siinä sitten kun lähettiin porukan mukaan tanssimaan. Harmi vaan että Boca voitti ja itse olen River-fani.

Day10

Maanantaina käytiin sitten tsekkaamassa semmonen pikkukylä Trevelling Esquelin lähellä ja siellä luonnonpuistossa sijaitseva pato. Siinä meni mukavasti aamupäivä. Ja sitten loppupäivä olikin vapaa-aikaa. Päätettiin sitten tyttöjen kanssa kiivetä siinä kylä laidalla sijaitsevalle vuorelle/kukkulalle, kun ei muuta tekemistä ollut. Siitä lähti meikäläisen vuorikiipeily ura. No meitä lähti siis matkaan seitsemän, mutta huipulle meistä pääsi vain kaksi. Se oli ihan ymmärrettävää, kun siinä puolivälin paikkeilla se muuttu aika jyrkäks ja aika paljolti se oli vain sellaista irtosorassa uimista. Rikoin sukkani, kun kengät meni täyteen soraa mutta hauskaa oli ja tuli ylpee olo itsestä.

    

Day11

Seuraavana päivä lähdettiin sitten sinne luonnonpuisto Parque de los arbolesiin. Siellä mentiin minibusseilla ja käytiin katselemassa muutamia paikkoja ja vähän kävelemässä. Puisto oli tosi kaunis, mutta ei voittanut Parque de los glaciaresia. Harmitti kyllä vähän, kun meille luvattiin 10 kilometrin lenkki, mutta jostain käsittämättömästä syystä ei sinne menty. Enkä ees nähny puumia.

Day 12

Keskiviikkona lähdettiin sitten vihdoin Barilocheen. Se on sellanen ihan mieletön kaupunki, jossa yhistyy tosi kaunis luonnonpuisto, laskettelumahdollisuudet, halpahintaset turistikaupat, eloisa ja nätti kaupunki, herkullinen suklaa ja tietysti Barilochen kuuluisa yöelämä. Ihan täydellinen paikka turisteille. Ja sinne argentiinalaiset tekee reissun secundarian jälkeen ja se on vähän niiku näitten abiristeily. Se on vaan pidempi ja parempi. Ja se on näille ihan tosi iso juttu, jota ne oottaa niin kuin kuuta nousevaa koko yläkoulun. Harmitti ihan sikana kun oltiin Barilochessa vaan se yks päivä ja käytiin vaan kahtomassa vähän sitä luontoa ja sitten vaan käveltiin kaupungilla ja illalla käytiin istumassa rannalla koko retkiporukalla. Oli se ihan mukavaa ja meilla oli ihan huippu porukka, mutta oikeastaan olisin halunnut tutustua Barilochen yöelämään.

Day13

Seuraavana päivänä alkoikin jo kotimatka ja harmitti lähteä niin aikaisin Barilochesta, jossa olisi ollut niin paljon nähtävää. Enkä myöskään ollut kovin innoissani yli vuorokauden bussimatkasta. Mutta oli kuitenkin jo ehtinyt koti-ikävä iskeä, joten kun saavuimme Maipun bussiterminaaliin, oli samaan aikaan surullinen reissun päättymisestä ja iloinen kotiin paluusta. Mutta oli ihan tosi hieno reissu ja en voi olla kuin onnellinen siitä, että pääsin näkemään niin monta ihan uskomatonta paikkaa.

PS. Joo tiiän kyllä etten oo oikein kirjotellu, mutta sehän vaan tarkottaa että miulla on ihan tosi hauskaa ja nautin täysin rinnoin vaihdostani. Että eikös se siten ole ihan hyvä asia? Mutta joka tapauksessa koitan tässä loppukesäloman aikana päivittää tilannetta vähän enemmän että stay tuned!